Ravintola Dumari, Helsinki

Keväisen talvipäivän kunniaksi päätimme arvioida erään "oman kotikenttämme" lähipaikan, eli Tuomarinkylän Kartanon yhteydessä olevan Ravintola Dumarin. Ehkä koen olevani hieman jäävi arvioimaan tätä, koska tämä on kotikontuja, mutta yritetään pysyä objektiivisena.

Tuomarinkylän kartanon idyllistä peltomaisemaa

Ravintola Dumari avattiin 2015 kesän tietämillä ja tämä oli mukava uutinen, koska kyseisellä paikalla ei ole hetkeen ollut Ravintolaa ja paikka todellakin sellaisen ansaitsee. Paikka on vielä hieman alkutekijöissään, mutta tarjollla on ruokaa, juomaa ja mikä tärkeintä kahvia ja pullaa!

Dumari. Lähellä hevostalleja.

Ostimme kaksi kahvia, kolme voisilmäpullaa ja lapselle pillimehun. Voisilmäpullat olivat tuoreen oloisia, voikin oli hieman takertuneena kiinni toisiin pulliin ja tämä kohotti pullanhimoa. Kahvi oli perustavaraa ja maistui hyvältä. Ravintolan sali on avara ja hieman kolkko ja sisustukseltaan keskeneräisen oloinen. Palvelu pelasi hyvin ja tyydytyin tästä kahvihetkestä. Kaipaisin kohennusta vielä tuohon sisustuspuoleen, niin sitten irtoaisi Dumarille täysi femma arviointiin.

Sitä itseään

Ravintola Dumari, Tuomarinkartano, Helsinki 4/5

+miellyttävä idyllinen kartanoympäristö

+hyvä pulla

-sisustus kaipaisi vielä viimeistelyä ja tyylikkyyttä lisää

Bar & Café Porvoon paahtimo, Porvoo

Porvoo..tuo päiväkahvistelijoiden luvattu ja perinteikäs kaupunki. Jo Mannerheiminkadun sillalta tulee selväksi, että nyt ollaan tultu kahviapajille, kuten oheisesta graffitistakin näkyy:

Coffee art

Porvoo ei ehkä ole talvella aivan yhtä hieno turistikohde kuin kesällä, mutta kahvistelijan näkökulmasta kiinnostavuutta löytyy mihin vuodenaikaan tahansa.

Porvoo talvella

Päiväreissulla Porvoossa kävimme lounastamassa keskustan Oishi Sushi buffetissa. Sushivalikoima oli laaja ja laadukas sekä lisäksi löytyi useampaa sorttia aasialaisia ruokia. Ruoka ja paikka oli hyvä ja viihtyisä, mutta jätimme hintaan sisältyvän lounaskahvin täällä nauttimatta, koska halusimme tutustua paremmin nimenomaan kahvia tarjoaviin paikkoihin.

Kävely vanhassa kaupungissa osoitti, että kahvipaikkoja on paljon tarjolla ja vanhan kaupungin tunnelma jo sinänsä oli kahvihammasta kiihoittava. Esimerkiksi Kahvila Fanny olisi varmasti testaamisen arvoinen. Päiväkahvipaikaksemme valikoitui tällä kertaa keskustan sillan kupeessa sijaitseva Bar & Café Porvoon paahtimo. paikka vaikutti kiinnostavalta, koska sijaitsi perinteikkään näköisessä rakennuksessa ja muutenkin vaikutti siltä, että tällä paikalla on pitkä kahviperinne.

Bar & Café Porvoo

Bar & Café Porvoon paahtimon tunnelma sisään astuttaessa oli hieman hämyisä ja huomion kiinnitti seinillä olevat lukuisat alkoholijuomat ja toisaalta myös kahviin liittyvät koriste-esineet. Tiskillä oli pienehkö valikoima pullia, kakkuja ja kaksi pannua kahvia. Sain sen käsityksen, että tällä paikalla on pitkät perinteet omankin kahvilaadun paahtamisessa, mutta nämä kaksi kahvipannua näyttivät ihan samalta kuin esimerkiksi ABC-huoltoasemilla olevat lounaskahvipannut. Epäselväksi jäi minkälaisesta kahvista lopulta oli kyse. 

Otimme kaksi kahvia, pähkinäkinuskikakkupalan sekä korvapuustin. Kaikki vaikuttivat aika standarditavaralta. Myös henkilökunnan toiminta oli hyvin rutiininomaista. Jäimme alakertaan nauttimaan kahvit. Alakerran tilat olivat melko pienet, yläkerrassa näytti olevan isot tarjoilusalit, ehkä ravintolakäyttöön. Alakerran tiloista tuli hieman mieleen ski bistro -tyyppinen meininki. Radio soi ja ympäristö houkutti kehoani ennemminkin tilaamaan olutta kuin juomaan kahvia.

Minulle tämä paikka oli hieman pettymys. Ehkä johtuen siitä, että odotin enemmän persoonallista otetta ja kahviin erikoistuneempaa paikkaa. Kokemus oli hyvin standardinomainen kaikin puolin ja paikka profiloitui mielessäni enemmän baariksi, kuin varsinaiseksi kahvipaikaksi. Ajoi kuitenkin asiansa, mutta varmasti kahvistelijan näkökulmasta Porvoossa on paljon kiinnostavampiakin paikkoja tarjolla. 

Bar & Café Porvoo, Porvoo 3/5

+kahvi

+mielenkiintoinen rakennus

-standardimainen

-baarimainen

Lopuksi vielä merkittävä uutinen todellisille kahvin ystäville. Italialainen Renato Bialetti tuhkattiin espressopannuun, jonka hänen isänsä Alfonso kehitti vuonna 1933. R.I.P. Mr. Bialetti.

Villa Ullas, Helsinki

Tervehdys!

Heräsin sunnuntaiaamuna pieneen hedariin, joka ei johtunut siitä, että edellisenä iltana olisi tullut juhlittua. Ei, vaan kyse oli tutusta tunteesta eli kahvivajauksesta. Viimeaikoina on tullut arkisin juotua sellaiset 4 kuppia päivässä ja lauantaina taisi mennä vain 2. Kroppa alkoi heti tästä syystä reagoimaan.

Otettiin siinä aamupäiväkahvit kotosalla ihan perus Kulta Katriinan merkeissä. Olotila koheni kyllä huomattavasti. Päivällä ulkoiltiin koko perheen voimin Vuosaaren Kallvikissa, kun tuli tunne, että olisi mukava päästä jonnekkin kahville, eli kahvihampaan kolotus!

Kallvikin niemi

Vaimoni oli huomannut, että Kallvikin niemeen menevän tien alkupäässä on Villa Ullas, jossa olisi mahdollisuus päästä kahvin ja pullan pariin. Kumpikaan meistä ei ollut tässä paikassa aiemmin käynyt. Paikkaa mainostettiin Facebookissa myös lapsiystävällisenä, joka sopi hyvin meille, koska 2 -vuotias tyttäremme oli mukana.

Tässä yhteydessä heräsi mielenkiinto myös siihen, että voisimme alkaa laittamaan ylös paikkoja, joissa on tullut kahvisteltua. Tästä sitten kehkeytyi idea myös jonkinnäköisen Kahvistelublogin ylläpitoon. En ole perehtynyt ollenkaan mitä aiheesta internetistä löytyy, mutta uskoisin, että internetissä on paljon trendikkäitä kahviblogeja, joissa keskitytään kaupungin pintaliitokuppiloihin ja erikoiskahveihin jne. Meidän kiinnostuksen kohteena on enemmänkin kartanomaiset tai muuten persoonalliset kahvipaikat. Tarjonnan puolesta kiinnostaa ihan perisuomalainen kahvi ja pulla.

Villa Ullas oli pieni mukavan oloinen paikka merenlahden rannassa. Parkkipaikalle asti tuntui nenään tuoreen pullan tuoksu ja heti paikalle saavuttuamme kävi selväksi, että tämä paikka on suosittu. Ovesta ei meinannut päästä sisälle, koska ahdas tila oli tupaten täynnä porukkaa. Ajankohta oli sunnuntai ja iltapäivä, joten tämä on tietysti viikon suosituin kahvisteluaika. Tarjonta vaikutti hyvältä, eli kahvia löytyi ja pulliakin oli useita laatuja. Otettiin Ullas -pullat. Se oli hyvä marjainen pulla. Kahvi loppui toisen kupin kohdalla, mutta nopeasti tuli uusi pannullinen tarjolle. Lapselle löytyi myös mehua ja jäätelöä.

Kahvila Villa Ullas

Saatiin istumapaikatkin ja tilanne alkoi vähän rauhoittua ryysiksen osalta. Käsitin, että paikka myös työllistää nuorisoa, joka vaikutti ihan hyvältä asialta. Myyjät olivat ystävällisen ja ammattitaitoisen oloisia. Kaikenkaikkiaan ihan kiva kokemus. Kunnon pullapaikan plussana tietysti myös se, että paikan edessä oli läjä pullasorsia! Varmasti myös kesällä mukava paikka ja terassikin löytyy. Itse en käynyt peremmällä katsomassa, että kuinka paljon istumatilaa siellä olisi ollut lisää, mutta hieman ahdas vaikutelma tästä paikasta jäi.

Pullasorsia Villa Ullas:in edustalla

Alan pisteyttämään näitä kahvipaikkoja asteikolla 0-5 siten, että nolla on surkea ja viisi on loistava. 

Yhteenvetona:

Villa Ullas, Vuosaari, Helsinki 4/5 

+hyvä kahvi ja pulla

+ystävällinen tarjoilu

+mukava ympäristö
+tuoreen pullan tuoksu parkkipaikalle asti
+pullasorsia

-ahdas
-ruuhkaa