Päätimme lauantaina suunnata ulkoilemaan uusiin maisemiin Tuusulan rantatielle. Rantatietä voi suositella kaikille historiasta, museoista ja kauniista suomalaisesta maalaismaisemasta kiinnostuneille. Raitin varsihan on varsinainen taiteilijoiden kulttuurikehto ja sen varrelta löytyy Juhani Ahon kuin Sibeliuksenkin kodit, kuin myös Aleksis Kiven kuolinmökki.
Päätimme ulkoilumme ohella piipahtaa Majatalo Onnelan kahvilassa, koska huomasimme kahvilan mainoksen tien varressa. Mitään majatalosta aikaisemmin tietämättä ajoimme reippaasti parkkipaikalle. Vanhojen kulttuurihistoriallisten rakennusten keskeltä paljastuikin varsin uudet rakennukset.
 |
| Onnelan sisäänkäynti |
Otimme pari sokerimunkkia kahvien kera ja asetuimme istuskelemaan. Paikkahan sinällään oli ihan viihtyisä ja tyylikäskin - modernissa mielessä, mutta tunnelma oli silti pettymys. Pettymykseksi koitui lähinnä se, että tältä kyseiseltä alueelta olisi toivonut historiallisempaa kahvilaa. Ilmeisesti Onnelaan kuului muutama vanha puutalokin, kun oikein niska vinossa rantaan päin kurkisteli. Mitä tarjoiluihin tuli oli sekin pelkkä pettymys, koska tarjottavaa oli rajallisesti ja ottamamme munkit olivat kuivahtaneita känttyjä (kyllä siinä tuli jo Wanhan pehtoorin munkkeja ikävä!). Paikalla oli myös pari huurteista ryystävää veijaria, joten valitettavasti ne perisuomalaiset kittaajatkin ovat tämän paikan keksineet. Alueelta luulisi löytyvän paljon viihtyisämpiä kahviloita. Huonosta kahvilakokemuksesta huolimatta alue oli kyllä varsinainen löytö!
 |
| Pari kuivaa känttyä siinä |
+ siistit tilat
- palvelu
- vanhat munkit
- liian moderni, tälle seudulle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti